Kanneljärvi 

 

 

 

Kanneljärven kunta sijaitsi Keski-kannaksella Viipurin ja Pietarin puolivälissä.

 

 Vuosilukuja ei oikein löydy mistään albumeista tai valokuvistaan joten vähän arpapelillä menen aikataulutuksen suhteen muttei sillä oikeastaan ole mitään väliä; kunhan nyt vain muistaisi edes ne mieleenpainuvimmat reissut. Yksi sellainen varmasti oli kun Äitini sisarukset lähtivät pikkubussilla Kanneljärvelle heidän lapsuuden kotiaan katsomaan. Minä ja Siskoni pääsimme myös mukaan 👍.

Matkaa tehtiin Vaalimaan tullin  kautta ja Viipurin torilla poikettiin tietysti. Tarjolla oli hienoja pärekoreja jollaisen ostin ja joka on Touhulassa edelleen käytössä puukorina. Kestävää laatua.

 

 

 

 

 

 

Äidin puheissa aina sillointällöin  Kanneljärvi mainittiin. Ja vaikka hän oli vasta hyvin pieni tyttö kun sieltä joutuivat lähtemään ja kotinsa jättämään niin paljon oli kuitenkin taltioitunut lapsen mieleen. Terveystalo ja koulu oli varsinkin hyvin muistissa ehkä siksi kun vanhemmat sisarukset kävivät jo koulua ja ehkä siellä terveystalossa sitten pistettiin  rokotuksia sun muuta. 

Vanha koti oli vielä tallessa joskin huonossa kunnossa.Siellä toki vielä asuttiin. Ja koska saimme vieraille heillä veimme niin paljon kaikkea tarpeellista tuliaisina kuin vain oli mahdollista. Mukanamme oli myös venäjän kielen tulkki mutten juurikaan muista mitä siinä silloin sanailtiin. Kaikki olivat ehkä vähän häkeltyneitä tilanteesta ? Ja ihan syystäkin sillä omien lapsuuden maisemien näkeminen vuosikymmenten jälkeen on sekä surullista että koskettavaa.

 

 

 

Kotitalo oli ollut hienolla paikalla järven rantamaisemissa ja maa muhevaa ja kaikki näytti kasvavan hyvin. Komea kotipuutarha ja kukkapenkit kukoistivat.

Pari kolme yötä taidettiin olla reissussa ja ehdittiin toki katsella vähän muutakin kuin Kanneljärven maisemia. Mukava retki eikä meistä matkalaisista enää ole kovin montaa muistelijaa jäljellä 💖.