Göteborg, Ruotsi- Benalmadena, Espanja 

 

 

Lentomatkat on minulle yksi hankalimpia  juttuja matkustaessa. Sen toivoisi sujuvan ilman turhaa hässäkkää. Yksi tosi huono kokeilu oli kerran Finnairilla. Matkustajille ei annettu koneen paikkoja valmiiksi vaan paikat täytettiin "kuka ensiksi ehtii" - periaatteella.Sellaista sekasortoa en ole ennen nähnyt kun ihmismassa ryntää koneeseen; hyvä ettei kukaan lokkaantunut. Lopuksi eräs isä sai totaalisen raivokohtauksen kun hänen perheensä joutui kaikki toisistaan erilleen. Lähtö viivästyi aika lailla ennenkuin kaikki saatiin istumaan paikoilleen ja rauhoittumaan. Ei siis toiminut sellainen kokeilu. 

Tämä tuli mieleen kun seuraavan reissuun lähdettiinkin Ruotsista. Ja se miten ruotsalaiset säätivät kaikkea ennenkuin istuivat paikoilleen ja päästiin lähtemään. Suomalaiset sentään ovat lähestulkoon  aina kuuliaista väkeä ja tottelevat lentokoneen henkilökuntaa. Yhtä häsäämistä oli sekin lähtö vaikka paikkojen piti olla ihan selvät.

Lähdimme Ruotsin puolelta sen vuoksi  kun nuorempi poika pelasi jalkapalloa ja hänellä oli turnausmatka Göteborgissa , mutta sitä ennen teimme reissun Espanjan Benalmadenaan. Hammashommissa kun olin niin meidän firmalla oli loma-asunto jota sai vuokrata. Ja onnistuin saamaan viikon juurikin lomamme aikaan. Benalmadena oli siis tuttu jo entuudestaan joten sinne oli helppo mennä. 

Oli helteinen heinäkuun viikko ja paljon vietettiin aikaa ihan vain allasalueella. Asunto oli itsessään tosi kiva kahden makuuhuoneen kolmio.

 

 

 Käytiin päiväseltään Malagassa ja mukavaa oli havaita miten kadut olivat siistiytyneet ja kerjäläisiä ei enää ollut katujen vierustoilla. Muutenkin oli Benalmadenan alue siistitynyt eikä roskia enää näkynyt niinkuin 80-luvulla.
 

 Ruokakaupan vihannestiskit olivat ihastelemisen arvoisia ; ylempi kuva Malagan kauppahallista ja alempi meidän  "lähikaupasta".

Tästä matkasta jäi mieleen sellainen juttu kun illalla lähdimme syömään ja "pojat" halusivat mennä yhteen kalaravintolaan (se kun oli lähinnä). Siellä ei ollut juuri ketään ja minusta se tuoksui vähän epämääräiselle. Minä jätin suosiolla sen ruokailun väliin ja kuikas ollakaan yöllä kumpaankin heistä iski raju vatsatauti. No se meni onneksi nopeasti ohi, mutta vanha viisaus taitaa olla ettei kannata valita sellaista paikkaa jossa ei ole juurikaan asiakkaita vaikka viereisissä paikoissa olisikin.

Paluumatkalla vietettiin muutama päivä Göteborgissa ja käytiim mm. Lisebergin huvipuistossa

 

Ja kanava-ajelulla

 

 

Poika jäi vielä joukkueensa kanssa viikoksi pelaamaan , mutta meidän oli jo jatkettava matkaa kotiinpäin. Jo pelkästään ajelu  Ruotsin halki kun kesti  kuitenkin jonkin aikaa. Silmiin pistävää oli se miten hyvin hoidettuja maatiloja ja omakotitalojen pihoja oli maaseudullakin.

 

 

Ei kai koskaan Anu-koira ole ollut yhtä iloinen kun silloin kun avasimme kotioven. Se suorastaan ulisi ilosta pitkän aikaa. Vanhempi poika oli tuolloin kesätöissä Särkänniemessä ja kotona koiravahtina. Ehkä nuoren miehen into koiran ulkoiluttamiseen ja hoitoon ei ollut ihan niin kovin  innokasta ja oli hienoa kun koko palveleva henkilökunta saapui taas kotiin 💖.